Ensi kosketukseni Quiskeen Podiin taisi tapahtua noin vuosi sitten. Pääsin kokeilemaan Podia FIRC 2017ssa soutuparini Pirjon kanssa.
Iloiset ilmeet kertovan mukavasta sessiosta. Huomasin "kulkevani käyrällä" ja kokemus oli koukuttava. Innostuin laitteesta ja soutukokemusta omaavana huomasin miten rytmi ja etenkin rytmin vaihtaminen näkyi heti käyrällä.
Olisipa tälläistä päässyt heti soutua alloittelevana käyttämään mietin heti.
Tästä kuvasta pidän - taisi olla Quiske haaste slaidikisojen yhteydessä helmikuussa 2017:
Puuveneessä kesällä 2017
Kesällä en kovin montaa kertaa ehtinyt laitetta veneessä käyttää, mutta mielenkiintoista oli vertailla esim. penkkien maksimi nopeuksia pariveneellä soudettaessa. Penkkiin tuli selkeästi lisää potkua kun Podi oli mukana.
Iitin Yhdistelmäjoukkueen kirkkovenekisassa mittalin airokulmaani :-)
Sininen käyrä on otettu kisan alkuosasta, vihreä keskeltä ja punainen lopusta.
Minullahan on KeUn paras ilmaveivi ja se kyllä hyvin tässäkin näkyy. Airokulma on 83-77 astetta. Lyhenee se veto. Ei voi väittää vastaan.
Parasta näissä mittailuissa on se, että treenin jälkeen voi kotona rauhassa tutkiskella harjoituksen eri vaiheita. Nyt kun olen jo jonkin aikaa Podia käyttänyt, olen havainnut itselleni parhaaksi keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. En pyri tarkastelemaan montaa juttua samassa treenissä. Yksi muuttuja kerrallaan.
Mitä matkalaukkuun?
Kesän lopussa kyselin Facebookissa kavereilta, mitä tarvitsisin mukaani kun tarkoituksena on olla vuosi pois kotoa. Soutuvehkeet taisin pakata ensimmäisenä. Olin aloittamassa omaa ihmiskoettani.. Miten saan treenattua, kun oma tuttu porukka ei olekaan antamassa tsemppiä suorituksiin eikä yhteisiä tiukkoja vetoja tehdä kimpassa puhkuen?
Sisäsoutukaverini - Quiskeen Podi
Päätin antaa Podille mahdollisuuden olla tsempparini ja olemme jo löytäneet yhteistä säveltä. Nyt joudun keskittymään vesillä soutamiseen enkä ole vielä siinä vaiheessa, että haluaisin edes nähdä airokulmiani tai penkin nopeutta. Ehkä pian kuitenkin.
Nautin kuitenkin sisäsoudusta ja siinä saamastani sykkeennostosta sen verran paljon, että sisäsoutu pysyy ohjelmassani täälläkin. En varmasti mitään maratoneja aio soutaa sisällä, mutta napakoita sisätreenejä on hyvä tehdä silloin kun juniorit ovat vallanneet Brisbanejoen eikä soutupari ole paikalla. Podi on helppo soutukaveri, kunhan muistaa ladata silloin tällöin.. No unohtuihan sekin kerran ja tuli sitten mitattua käsiä.
Havaintojani
- Oma soutukäyrä on kyllä aika vakio "sormenjälki" - oikein ärsyttää kun huomaa miten vaikeaa sitä on muuttaa. Siinä on haastetta!
- Vaikka kuinka päätät keskittyä hyvään rytmiin koko harjoituksen ajan ja kaikki menee hyvin...kunnes päätät ottaa pienen vedon ja tietenkin hyvä rytmi säilyttäen - ei se kuule vaan säily.
- Aika mielenkiintoista kokeilla eri tahdeilla 20->28. miten rytmi säilyy tai siis ei säily. Toinen haaste!
- Omaan hiukan perfektionsimiluonteeseeni harjoituksen mittarointi, dokumentointi ja pieni analysointi sopivat mainiosti.
Vielä lopuksi
Ensimmäisillä kerroilla podi ja kännykässä oleva ohjelma tuntuivat kovin (=liian) teknisiltä ja työläiltä, mutta aika pian niiden käsittely sujui. Tekemällä ja etenkin virheitä tekemällä oppii parhaiten.
Nyt sisätreenikassissani kulkevat Podi ja Android-puhelin sekä penkin pehmuste jo ihan sujuvasti. Kotona lataan treenin pilveen ja sitten vain tutkimaan.
Laitan tähän loppuun kolme erilaista käyrää mittausarvoineen:
a) vasta-alkaja
b) junior performance-squad
c) oma käyräni
Tunnistatko? Ehkä Pena ja Kristina pistävät kommentit jossain vaiheessa.
Carla Urbano
ps. Voit seurata myös omaa blogiani soutukokemuksista Australiassa
